Blogissani on ollut jo jonkin aikaa hiljaista vaikka kaikenlaista on tullut leivottuakin... Jostain syystä on vain ollut vaikeaa saada kuvia laitettua koneelle tai koneelta blogiin asti. Syynä voipi olla muutto ja kesäkurssi yliopistossa, mutta jospa tästä pikkuhiljaa saisi tänne eloa :) Rivitalo vaihtui kerrostaloon ja pienempi paikkakunta Joensuun keskustaan. Nyt on enemmän touhua kun on ystäviä lähellä joten toisaalta on vähemmän aikaa leipomuksille mutta toisaalta taasen saapi leipomuksille helpommin enemmän syöjiä.

Kiitoksia muuten vielä tätäkin kautta kaikille blogini kommentoijille!! Tosi mukava on ollut lukea kommentteja vaikka muuten olenkin hiljaiseloa pitänyt. Juuri niiden kannustamana tänne tulinkin itsestäni ilmoittelemaan muuten olisi saattanut jäädä blogi unholaan.

Tällaisen nallekakun tein jo jokin aika sitten mutta on unohtunut laittaa blogiin kun univajetta oli siihen malliin ettei jaksanut kovin paljon mitään ylimääräistä. Tähän kakkuun halusin kokeilla vaahtokarkkitaikinan värjäämistä kaakaojauheella, kreemiä eristeenä ja kinuskin tekoa maidottomana. Paljon kokeiluja yhteen pikku kakkuun! Onneksi ei mennyt kaikki pieleen

Pohjana kakussa on sama pohja kuin aiemminkin, en ikävä kyllä vielä ollut saanut kommentteihin tullutta toista ohjetta joka olisi sopinut paremmin vähemmän makeuden takia. Tästä tuli liian makea kun täytteenä oli banaania ja kinuskivaahtoa, mutta tuli syötyä kuitenkin. Kreemi (maidoton margariini&tomusokeri) oli positiivinen yllätys sillä muistan nuoruudestani suuren inhon kreemiä kohtaan, mutta ainakaan ohuelti vaahtokarkin alla kreemi ei haitannut ollenkaan. Sitä vain oli todella vaikea saada tarttumaan kakun pintaan tai ainakin täytteen kohdalle. Saattoi kyllä johtua siitä että tein kreemistä ehkä turhan jämäkkää tai sitten siitä että lisäsin täytteeseen liivatteen jotta saisin sen pysymään kasassa.

Parasta kakussa oli ehdottomasti koriste, vaahtokarkkitaikinasta tuli nimittäin tosi herkkua kun siihen lisäsi kaakaojauhetta. Maistui aikalailla samalta kuin Sukulakun täyte eikä kaakaojauhetta tarvinnut paljon käyttää värin eikä edes maun saamiseen. Kokonaista kakkua en kuitenkaan lähtisi yrittämään kuorruttaa kaakaolla tummaksi värjätyllä vaahtokarkkitaikinalla sille se muuttaa taikinan "olemusta" sen verran että siihen tulee helpolla halkeamia, minkä huomaa varsinkin nallen takajalasta. Ehkä jos sen taikinan värjäisi vielä tuota vaalempaa sävyäkin vaaleammaksi ruskeaksi... Namia siitä ainakin tulisi! Loppuun vielä kuva sisuksesta:

Tällaisen palkinnon sain Aatun apajilla -blogin arvonnasta:

Esikoisen käsihän siinä heti tutkimassa paketin sisältöä, mikä oli todella mieleinen Palkinto sisälsi siis

muffinssivuokia

suklaatransfer (ainakin arvelen niin, uusi tuttavuus minulle!)

kimallejauhetta

4 sydän muottia

ja kortti

Kiitoksia paljon palkinnosta!!!

Löysin aivan ihanlt näyttävän sitruunatortun Tiinan tarinat -blogista ja sitä piti sitten kokeilla vaikka kananmunaa tähän meneekin. Kuopukselle kun tehtiin allergiatestit ja niiden mukaan mitään ei ole niin olen uskaltautunut välillä kokeilemaan kananmunaa sisältäviäkin leipomuksia. Vielä en ole ainakaan huomannut että mitään oiretta siitä tulisi joten taitaa olla vain tuo maito mikä ei sovi.  Tässä ohje suoraan kopioituna:

Pohja:
100 g voita
2,5 dl vehnäjauhoja
2 rkl sokeria
0,5 tl leivinjauhetta
2 rkl vettä

Sekoita pehmeään rasvaan kuivat aineet käsin. Lisää vesi ja sekoita taikina tasaiseksi. Kauli taikina mieluiten irtopohjavuokaan (22-24 cm) tai levitä se käsin. Painele taikinaa myös vuoan reunoille noin 2 cm. Anna pohjan jähmettyä kylmässä noin 15 minuutin ajan. Pistele haarukalla taikinaan reikiä ja paista pohjaa 200 asteessa noin 15 minuuttia.

Täyte:
1,5 dl vettä
1,5 dl sokeria
2 rkl vehnäjauhoja
25 g voita
1 sitruunan mehu ja raastettu kuori
4 keltuaista

Marenki:
4 valkuaista
1,5 dl sokeria

Mittaa täytteen aineet kattilaan ja kuumenna seosta koko ajan sekoittaen, kunnes se sakenee ja hieman kuplii. Vatkaa marenkia varten valkuaiset ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Kaada täyte uunista otetun pohjan päälle ja pursota marenkivaahto täytteen päälle. Jatka paistamista vielä 10 minuutin ajan tai kunnes marenki on kauniin vaaleanruskeaa.

Torttu on parhaimmillaan juuri jäähtyneenä!

Meinasi käydä pahemman luokan moka kun olin jo täytettä kuumentamassa tajusin että olin unohtanut kokonaan sitruunan Olisi tullut mielenkiintoinen "sitruunatorttu" kun ei olisi ollut sitruunaa lainkaan, huoh... Pinnan marenkihuiput ovat kauniita, vaikka hätäseen ne pursottelinkin.

Tiinan sitruunatortun täyte näytti paljon jähmeämmältä kuin minun, minulla se ensin vaikutti samanlaiselta mutta sitten uunissa siitä ikään kuin erkani osa nesteestä joka valui sitten pitkin lautasta...  Johtuisikohan siitä että unohdin täytteestä kokonaan voin? Voitahan en kyllä joka tapauksessakaan olisi käyttänyt vaan sinistä Keijua. Tässä kuvassa täytteen valumista ei kuitenkaan huomaa, mutta ei se samalta näytä kuin Tiinan versiossa... Onneksi ei kuitenkaan makuun vaikuttanut!!

Villitytöltä nappasin haasteen.

Olin pitkään jo miettinyt millaisen kakun Kuopuksen ensimmäisille syntymäpäiville tekisin kunnes sitten piti alkaa uudestaan maidottomalle ja se muutti suunnitelmat täysin... Sen tähden päivityksetkin jääneet vähemmälle kun on pitänyt sulatella asiaa. Tämänkin kakun tein jo tammikuussa. Maidottomasta dieetistä lisää myöhemmin, mutta tällaisen kakkupohjan sain ilman kananmunia aikaan:

Tein alla olevan ohjeen mukaan, mutta vain puolet määristä sillä käytin uutta pientä vuokaani jos vaikka kokeilu epäonnistuisi ihan täysin!

4,5dl vehnäjauhoja

3dl sokeria

3tl leivinjauhetta

2tl vaniljasokeria

50g margariinia

2dl vettä/mehua (käytin mustaherukkamehua)

0,5dl sosetta (käytin mangososetta)

Sekoita jauhot, sokeri, leivinjauhe j vaniljsokeri. Lisää sulatettu rasva, neste ja sose joukkoon ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. Ohjeen mukaan tämä kuuluisi paistaa 200 asteessa n. 30min., mutta minulla ainakin kakkupohja oli siinä vaiheessa vielä ihan löysä joten suosittelen 175 ja ainakin 45min. Hankala sanoa kuinka kauan itse pidin kun niin monta kertaa otin kakun ulos kokeillakseni kypsyyttä ja jouduin aina vaan laittamaan takaisin uuniin.

Valmiin kakun väliin laitoin vispautuvaa kauravaniljakastiketta (joka vispautu todella huonosti ja jäi ihan löysäksi...) ja banaanin siivuja, päällä samaa vaniljaa, Dr. Oetkerin aurinkoströsseleitä ja koristeet vaahtokarkkitaikinaa.

Ihan maistuva kakku, vaikka maidoton onkin. Pohja vain kohoaa huonosti ja ainakin minulla jäi isoja ilmakuplia joiden vuoksi sain halkaistua kakun vain kahtia. Maidottomalla ollaan vielä ainakin nelisen kuukautta jonka jälkeen voipi alkaa kokeilla hyla- ja luomumaitotuotteiden sopivuutta. Siihen asti ainakin jatkuu hyvän  maidottoman ja munattoman kakun kokeilut.

Pitkän aikaa on pitänyt tänne kirjoitella Kuopuksen ja maidottoman dieetin kuulumisia, mutta siihen ei tunnu millään löytyvän aikaa saatika motivaatiota. Ajattelin unohtaa sen hetkeksi ja tehdä lyhyempiä ja positiivisempia postauksia inspiraatiota odotellessa. Pitkään olin toivonut pientä kakkuvuokaa, mutta netistä etsiessäni tarpeeksi pientä ei löytynyt sitten millään, ei ainakaan siinä hintaluokassa mitä olisin suostunut maksamaan. Prismassa sitten muistin kerrankin käydä katsomassa leivontatarvikkeet läpi ja siellähän sitten oli pikkuruinen irtopohjavuoka kohtuulliseen hintaan. Tadaa:

Kuvassa Kuopuksen käsi antamassa jotain käsitystä vuoan koosta. Tämä löytö tapahtui jo joulukuussa, mutta siitä huolimatta vain yhden kakun olen saanut sillä tehtyä. Siitä kuvaa myöhemmin!

Tällaiselta meidän piparkakkutalo näyttää valmiina. Olen innoissani kun uskalsin piitkästä aikaa tekemään piparkakkutaloa. Lapsena ne aina epäonnistuivat ja osien kiinnitykseen käytetty sulatettu sokeri maistui pahalta, mutta muiden blogeista löydettyjen esikuvien takia rohkaistuin yrittämään kokoamista pikeerin avulla. Olen ihan yllättynyt että talo pysyy kasassa silläkin! Mitä nyt katon toinen puoli romahti, mutta olin laittanut siihen liian paljon mustaa kuorrutetta ja odottanut, kärsimätön kun olen, aivan liian vähän aikaa ennen kokoamista. Olisi pitänyt antaa katon kuivua kunnolla ensin. Uusi yritys ja se  sitten onnistui.

Mustat koristeet ovat tilkkaseen vettä sulatettua Kick-patukkaa johon on lisätty tomusokeria. Ainoastaan lumiukon hattu on pelkästään Kick-patukasta tehty. Nenänä toimii Omarista muotoiltu ja punaisella tomuvärillä värjätty "porkkana". Lumiukon suu ja napit ovat Meiran suklaanmakuisia koristerakeita ja itse lumiukko taasen on Omareista muotoiltu ja pikeerillä päällystetty. Lumilyhty ja lumisodan jälkeen pihalle jääneet lumipallot ovat Marianne suklaarakeita. Taustalla kuolaa Esikoinen myrtsinä kun ei saa koputtaa taloon...

Tässä vielä lähikuvaa lumiukosta:

Ehkä lisään vielä kädet kun nyt näyttää jotenkin hassulta.

Tänä vuonna tein joulukortit kierrättämällä vanhoja itse saamiani joulukortteja. Tapanani kun on ollut säästää kaikki kortit ja kirjeet joita olen saanut, mutta tilanpuutteen vuoksi on pakko luopua osasta. Mikä olisikaan parempi tapa kuin laittaa kortit uudelleen ilahduttamaan kun ei paperinkeräykseenkään niitä haluaisi laittaa! Osa onnistui paremmin kuin osa, mutta enimmäkseen olen ihan tyytyväinen.  Alla vielä lisää kortteja:

Tällaisen piparkkakkutalon olen tehnyt, kuvasta puuttuu lumiukon hattu ja hiukka koristeita niitä kun tuppaa aina ilmestymään lisää... Tätä taloa siis on tehty pikkuhiljaa silloin kun jaksaa ja lapset ovat nukkumassa tai muissa puuhissa. Se nukkuminen kun muksuilla on viime aikoina ollut aikas ongelmallista niin ei ole tätä blogiakaan tullut viime aikoina päiviteltyä. Tiistaina kävimme sitten lastenlääkärillä näiden levottomien öiden ja sen takia kun Kuopus ei ole oikein kasvanut pituutta viime aikoina ja paino on hidastuneen nousun jälkeen kääntynyt laskuun. Neuvoksi lääkäriltä tuli siirtyä maidottomaan ruokavalioon muutamaksi viikoksi jos se auttaisi. Minun ja Kuopuksen osalta koska imetän vielä. Sepä tarkoittaa osaltani hiukkasen ankeaa joulua kun kaikki ne herkut joita olin suunnitellut tekeväni (ja syöväni) ovat nyt kiellettyjen listalla. Luinpa lisäksi sellaisenkin ohjeen että imettävän äidin tulisi maidottoman ruokavalion ajaksi luopua vielä kananmunastakin... Nyt on sitten vannoutuneelle kerman käyttäjälle ja armottomalle suklaaholistille (olen ehdottomasti vielä juuri maitosuklaan ystävä) rankat ajat edessä . Vielä pitää selvittää että tarviiko oikeasti lähteä ostamaan apteekista joitain maidonkorvikkeita tms. Kuopukselle vai voinko vaan itse välttää maitoa ja maitotuotteita ja lisätä imetystä? Kuopus kun on 10kk vanha ja imetän tällä hetkellä vain 3 kertaa päivässä.. Ajatukset vaan hyppii päässä kun ei ole vielä oikein sisäistänyt tätä koko asiaa. Juuri ollaan saatu Esikoisen ihottuma parempaan kuntoon, siitäkin riittäisi juttua vaikka kuinka, ja nyt sitten tämä. Huoh.